Nooran Narinoita osa 8 – Vanhemmat vaihtaa vapaalle

Tää on se hetki kun heitän aivan vuosisadan ylävitoset itselleni, teen aaltoliikkeittä niin ettei oo koskaan nähty ja twerkkaan yksikseni niin että heikompaa hävettäisi. Miksikö? No siis ihan normistikin oon sellainen vähän latvasta laho, jonka muumit on karannut laaksosta ja penaalissa aina vain helkkarin tylsiä kyniä, mutta on mulla tällä kertaa ihan oikea syykin. Nimittäin, me päästään vihdoin ja viimein viettämään aikuisten viikonloppua. Lapset hylätään mummolaan, niin kuin huonojen tai vähintäänkin keskinkertaisten vanhempien kuuluukin ja ei muuta ku äkkiä kaasu pohjaan ja niin kauas kuin bensaa riittää… ja sehän riittää tasan tarkkaan Rukalle, elikkäpäs Kuusamoon. Dannyn sanoin…

”Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo”

Ja Kuusamohan kutsuu! Viikon jo Danny hoilannut kuin rikkinäinen levy kuinka se Kuusamo oikein kutsuukaan minua. Mahtava korvamato, kiitos Danny! Toivottavasti sain sen tartutettua sinullekin, ehhehheh! Varmaan pitäisi tuntea huonoa omatuntoa siitä, että ”hylkään” lapseni hemmottelevan ja rajoja vieroksuvan mummon luokse viikonlopuksi ja lähden itse pitämään vuosisadan hauskaa, mutta en kerrassaan vain kykene. Tälläkin hetkellä olen suorastaan purskahtamassa hysteeriseen ilon itkuun, kun mietin kuinka maata järisyttävän hauska viikonloppu meillä on ukkelin kanssa tiedossa. Luukutan Robinia ja se menee näin:

”Meil on hyvä jengi koossa taas, ei todellakaan olla synnytty oottamaan. Tää on parasta just nyt, parasta just nyt. Tää on parasta just nyt”

Varmaan nyt jo kaikille tuli selväksi, että olen niin loputtoman iloinen, että aivan laulattaa! Mutta silloin pitää hoilata kun siltä tuntuu, joten siitäpä syystä aion kertoa teille tulevan viikonlopun (oletettavat) kohokohdat musan kera.

Ensinnäkin, hyvällä ystävällämme Makella on syntymäpäivät ja siten ensimmäisenä Rukalle saavuttuamme korkkaamme jotain maidon kaltaista, kilistelemme Maken ja yhteisen viikonlopun kunniaksi ja laulamme kuin Marilyn Monroe Kennedylle konsanaan…

”Happy birthday to you, happy birthday to you, happy birthday dear Make-pupsukka, happy birthday to youuuuuuu…”

Lauantaina päivällä vuorossa on laskettelua ja kaikkihan tietää kuinka Urpo Vesa on rinteessä. Siihen sopii erinomaisesti seuraava rallatus, jota Oilinkin kanssa olemme kotosalla pariin otteeseen hoilanneet…

”Ja niin kuin tuuli konsanaan hän syöksyi alaspäin. Ei aavistanut ollenkaan et voisi käydä näin. Kas satakunta volttia hän teki ilman holttia. Ja *persheelleen hän kinokseen näin lensi suksineen.”

Launtai-iltana naiset tietenkin tälläytyy ja miehet saunoo ja kylpee paljussa. Samalla kun me tytöt puhutaan politiikkaa pojat vertailee niiden ruttuisia sormia. Taustalla pauhaa…

”Nyt poika saunoo se kylpee, se laulaa ja huutaa kannusta samppanjaa Meidän poika on tullut kotiin Nyt poika saunoo se valvoo se riekkuu ja rällää katseella mällää Meidän poika on tullut kotiin.”

Lauantai-illan kruunaa varmaan jokin hämyinen karaokebaari, jossa liiallinen maidonjuonti on sumentanut arvostelukykyä ja päätämme laulaa…

”Aikuinen nainen mä oon, en enää eksy maailman tuuliin. Liittomme vahvistukoon, tahtoisin jatkaa hyvin alkanutta matka”

Ja aivan kuten kaiken sen tälläytymisen jälkeen olimme omasta mielestämme kerrassaan maailman upeimpia naaraita, Paula Koivuniemen ”aikuinen nainen” kuulostaa käsittelyssämme vähintäänkin enkelten laululta.

Sitten kun me herätään sunnuntaina aamulla Vesan kanssa aivan rauhassa ilman lapsien kiljumista Rukan talviseen maisemaan, Vesa aloittaa aamuun laulaa luikauttamalla mulle vähän Pepeä ja se menee näin:

”Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin Niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin…”

Se laulaa sen mulle aivan täydellisellä Pepe-äänellä alusta loppuun asti samalla kun se näyttää ihan Jason Stathamilta, Channing Tatumilta tai Vin Dieseliltä. Tästä eleestä äärettömän otettuna, mun täytyy tietenkin antaa oma vastine. Meen ihan paniikkiin enkä siihen hätään keksi mitään muuta, joten laulan…

”Sinussa on roimaa alkumiehen voimaa kanna minut metsään apinamies! Suojaan oksan haaraan kantaa saisit naaraan oisit mulle suurin apinamies, kenties!”

***

Meitä on lähdössä reissuun niin mahtava jengi, että jos ei muuta niin nauraa saa ainakin niin, että Vesan salilla vetämä vatsalihastreenikin kalpenee siinä rinnalla. Ei muuta kuin adios amigos…! Nyt mä lähden pakkaamaan, joten se on ”over and out”. Palataan astialle taas sitten kun olemme toipuneet reissusta ja tekee mieli NaristaMarista jotain turhanpäiväistä. Ei muuta kuin huippua viikonloppua kaikille. Ja jos satut olemaan Rukalla niin VARO! Me ollaan se liian äänekäs porukka, jolla on tosi huonot ja luultavasti hieman alatyyliset jutut…